Nautin suunnattomasti kesän saapumisesta. Voiko olla hienompaa tunnelmaa polkea pyörällä iltavuorosta kotia päin omakotitaloasutuksen kautta. Mustarastaat ja laulurastaan laulavat kilpaa. Vasta leikatun ruohon tuoksu tupsahtaa nenään mutkan takaa. Sama tuuli tuo hetken päästä grillimakkaran ja savunhajun pyörimään pyöräni ympärille.

Sunnuntaina tuli ukonilma päälle. Salamointia ja jyrinää riitti melkoisesti. Onneksi herra ukkonen metelöi noin parin kilometrin päässä meistä. Satoi välillä aika rankasti. Ja tälle oli loppusilauksena hieno tuoksu sateen jäljiltä. Sitä on vaikea kuvailla, mutta tunne on mahtava. Ukkosen ajan oli koko luomakunta hiljaa ja sateen lakattua aloittivat punatulkut, talitiaiset, kirjosiepot, sinitaiset, kuusitiaiset ja pikkutikka omat konserttinsa. Sitä tuntui olevan pakahtumaisillaan hyvästä olosta ja luonnon ihmeellisyydestä. Istuin vain pihalla tuolissa, nuuhkin ja kuuntelin. Aaah!!!